Mikäs ihmeen sivusto se tämä oikein on?
Munhiekkis.fi toimii runsaslukuisten harrastusteni yhteydessä erään sortin päivä- ja huoltokirjana. Täältä voit myös lukea uutisia ja ajatuksiani päivän polttavista aiheista, mikäli sattuvat oman uutiskynnykseni ylittämään. Mikäli itselläsi on vinkkejä, kokemuksia tai mielipiteitä kirjoitusten aiheisiin liittyen, niin käytä kommentointi-ominaisuutta hyödyksesi.
Moottoripyöräily on Munhiekkis.fi:n kantava voima, mutta sivustolta voit lukea kirjoituksia niin valokuvaus- , darts- kuin BJJ- harrastuksistanikin.
Lukiessani tämä vuoden ensimmäisestä Moto1:stä (1/2010) Pekka Niinivaaran kirjoittamaa matkailuaiheista artikkelia, silmiini osui varsin mielenkiintoinen kohta, joka muusta sisällöstä irroitettuna nostatti hymyn kasvoille.
“…jos nyt jotain karkeita yleistyksiä pitäisi heittää, niin Suomen pääteillä 200km on verrattain helppo päivämatka. 600km taas vaatii useimmilla meistä jo hieman rypistämistä, eikä silloin jouda liiemmin tauoilla vetelehtimään. Esimerkiksi Norjan vuonoilla tuo olisi jo hyvinkin haastava taival yhden valoisan aikana. Ja mitä enemmän matkataan muualla kuin valtateillä, sitä hitaammin matka tuppaa edistymään, jolloin 200km voikin olla sopiva yhden päivän matka…”
Itselleni heräsi asiayhteydestä irroitetusta kohdasta ajatus, että mikäli päiväkohtaiset kilometrit omilla Norjan reissuillamme olisi säännönmukaisesti pyörineet 200km:n luokassa, niin aivan yhtä hyvin matkaa olisi voinut tehdä autolla. Eihän tuossa ajassa olisi ehtinyt ajamaan ollenkaan, heheh. Itse kun olen aina mennyt tuonne nauttimaan maisemista (huom. monikko) ja ennenkaikkea moottoripyöräilystä.
Toki on myös mainittava artikkelin kirjoittajan toteavan soveliaan päivämatkan olevan ennen muuta henkilökohtainen kysymys. Siinä kirjoittaja onkin aivan oikeassa, kukaan ei voi määritellä sopivaa ajomatkaa toisen puolesta. Vaikuttaapa tuohon vielä itse reissun tavoitteet ja käytettävissä oleva aikakin, aivan kuten artikkelista voi lukea. Ainakaan toistaiseksi ei omilla reissuilla ole vielä kertaakaan tullut tunnetta, että kilometrejä olisi tullut ahmittua mitenkään liikaa. Epäilemättä maailma taitaa olla täynnä ihmisiä, jotka pitävät allekirjoittaneen ja/tai Samin reissuja lähinnä “rautaperseilyn” touring-versiona…ehkäpä se on sitten niin, mutta jokaisesta moottoripyöräillystä kilometristä on nautittu täysin siemauksin päänsisäisiä akkuja lataillen. Tarkemmin kun miettii niin tuommoinen ~200 kilometriähän on melko sopiva iltalenkki raskaan työpäivän päätteeksi, heheh.
Voihan RÄKÄ! Kotijoukkojen mukaan posti on kiikuttanut kutsun saapua valtion kustantamalle 5 vuorokauden mittaiselle “lomalle” Dragsvikiin toukokuussa.
Johan tuota ensimmäistä kertauskutsua saikin “odotella” vaatimattomat 17 vuotta, heheh. Saas muuten nähdä millaista käyttöä ovat SPOL-vänrikille keksineet vai napsahtikohan tavallisen jääkärijoukkueen ryhmänjohtajuus? Todennäköisesti, sillä takana on kuitenkin täysisetti jalkaväkipuolen peruskoulutusta RUK:sta (Kärkikomppania, Patria 199), SPOL-puolen koulutuksen tullessa lähinnä Santiksen SPOL-AUK:sta (olisikohan ollut kurssi 131?) ja RUK:n jälkeiseltä 3 viikon SPOL-leiriltä. Tai no, tulihan sitä nuo intin viimeiset kuukaudet majailtua Santiksen vartiostossa.
Jos tästä nyt jotain positiivista hakemalla hakee, niin tuolloin on melkein kesä (lue: ei tarvitse suksia eikä palella…ainakaan paljoa) ja hyvässä lykyssä pääsee maistelemaan soden herkkumunkkeja.
Edittiä kotiinpäästyäni: MUAHAHAH! Vai vielä ryhmänjohtajuus, kilinkellit! Tornikirjeen mukaan sijoituspaikka on UUDALTSTO ja suunniteltu koulutus TSTOUPS, eli esikunnan konttorirottailua tjsp tiedossa. Voi elämä!! Noh, tulleepa sode viikon aikana tutuksi.
