helmi 022009
 
 2. helmikuuta 2009  Valo- ja videokuvaus

Näin ikävuosien karttuessa sitä on vaivihkaa tullut mukavuudenhaluiseksi ja ennen kaikkea laiskaksi. Pakkasen paukkuessa ulkona sitä suuntaa autolta mieluummin kiireen vilkkaa sohvalle lämpimän viltin alle kuin jäisi ulos maailmaa ihmettelemään. Niinpä kirkkaina pakkasiltoina ja -öinä taivaalla avautuva näkymä on päässyt pahan kerran unohtumaan tai muuten jäämään huomiotta.

Lapsuudesta toki tulee mieleen kun talvisaikaan läheisellä urheilukentällä, tämän valojen sammuttua, kaadettiin jääkiekkomaalit ja jäätiin verkkoihin lötköttämään vain taivaankantta katsellen. Siinä vierähti tunti jos toinenkin katsellessa ”äärettömyyteen”. Pojjaat muistanevat nuo hetket?

Tänään poikkesimme iltaseltaan vaimon ja pojan kanssa läheiselle kentälle luistelemaan, ja kuinka ollakaan, hämärässä metsäisellä kävelytiellä huomiomme kiinnittyi pilvettömään taivaaseen ja sen kirkkaana tuikkiviin tähtiin. Pitkästä aikaa tuota saattoi katsella kiireettä. Näky oli henkeä salpaava ja pohdimmekin, että miltähän taivas mahtaisi näyttää esim. mökiltä tarkasteltuna, jossa häiritsevät valonlähteet ovat kortilla. Pitänee ottaa vielä tämän talven aikana selvää ja pistää kamera jalustoineen töihin. Mielessä kajastelee tietty mm. Janne Heimosen nappaamat upeat taivaskuvat (huomaa myös RSS-syöte alhaalla vasemmalla).

Taivasta tuijotellessa oli tunnustettava se seikka, ettei taivaalla ollut muuta tuttua kuin Kuu, Venus ja Otava. Mieluustihan sitä tuosta enemmänkin ymmärtäisi, joten kotona oli laitettava Google töihin ja kaivettava tähtikarttoja esiin. Löysin kyllä tähtikarttoja, mutta varsinainen täysosuma tuli Stellarium-nimisen ilmaisohjelman myötä. Ohjelmaan voi syöttää omat koordinaattinsa, jolloin ohjelma mallintaa taivaan eteesi juuri sellaisena kuin sen omin silmin näkee. Aivan mahtava proggis!!! Suosittelen todella lämpimästi tutustumista mikäli taivaalla tuikkivat tähdet kiinnostavat. Negatiivinen puoli tässä on se, että juuri nyt alkoi suunnattomasti sapettamaan läppärin puute, sillä mikäpä olisikaan parempaa kuin painua vaikkapa pellolle läppäri kourassa ja avata ko. ohjelma. Eipä voisi taivaankappaleiden arpominen enää helpommaksi muuttua.

Niin…juu, oli ehkä vähän hutera aasinsilta valokuvaukseen, mutta tarkoitus pyhittää keinot…enkä muuten malta olla siteeraamatta Rauli Badding Somerjokeakaan:

Saapunut luokseni yö on
silmäni luon taivaaseen
tumma se katto tähtinä tuikkii
on katseensa tutkimaton
suunnaton tähtien määrä häipyen kaukaisuuteen
niin pientä rataa maapallo makaa omaansa ain’ uudelleen

  One Response to “Tähdet, tähdet”

  1. Kyllähän noita taivaan tiirailuja muistetaan muutamia. Maalien päällä tosin en muista itse makoilleeni, mutta se ei vielä tarkoita mitään.

    Heimosen kuvat ovat kyllä mielenkiintoa herättävät. Ollapa varaa ostaa tuollaisiin kuviin kykenevä lasi ;-).

Login