Moottoripyöräilyn täyteinen viikonloppu

Viikonloppuna tuli ajeltua moottoripyörällä vähän enemmänkin ja Suzukin mittariin kertyi karkeasti 1000km lisää.

Perjantaina suuntasin töiden jälkeen soolona appivanhempien mökille Längelmäelle, vaimon matkatessa pojan kanssa kahden autolla edeltä. Kun pojalle järjestyi lauantaipäiväksi hoito mökillä, isovanhempien toimesta, niin tekaisin aamukahvin ohessa naviin sopivan mittaisen reitin ja ponkaisimme vaimon kanssa mopolla kahdestaan sukulaisvierailulle Suonenjoelle.

Sää oli koko retken aikana (kuten koko viikonloppunakin) loistava muuten, mutta tuuli oli yllättävänkin navakkaa tämän riepotellessa pyörteisenä matkaajia vähän väliä puolelta toiselle. Tuulen voimakkuutta kuvaa parhaiten se, että kaikilla näkemillämme järvillä olevat aallot olivat vaahtopäisiä. Jokatapauksessa parasta oli kuitenkin se ettei sateesta ollut tietoakaan. Voimakas tuuli yhdistettynä sateeseen olisi ollut varmasti liikaa.

Matka Suonenjoelle, ja takaisin, tehtiin pääsääntöisesti kolminumeroisia teitä pitkin, joten reitille osui varsin mukavia maisemia. Muistin kyllä perjantaina ottaa jopa kamerankin mukaan, mutta olin harmittavasti unohtanut akun latauksen ennen reissuun lähtöä, joten kuvia en saanut napattua koko reissulta kuin muutaman. Palatessamme mökille poikkesimme mm. Kuoreveden Hallissa ikuistamassa ensimmäisen Suomessa kootun Drakenin vuodelta 1974. Matkaa tälle lauantaiselle päiväretkelle kertyi kaikkiaan n.500km.

Kärkisten silta Korpilahdella…mittaa 787,6m. Sillalta aukeaa varsin komiat näköalat. Silta löytyy tieltä 610. Hieman Kärkisten sillan jälkeen mäen päältä aukeaa näkymät ympäröivälle vesistölle. Tauko Kyynäisten kylän seutuvilla. Taukopaikalle huristeltiin pari kilometriä soratietä pitkin. Ensimmäinen Suomessa koottu Saab Draken vuodelta 1974 ja ties kuinka mones Japanissa kasattu V-Strom vuodelta 2004

Sunnuntaina palailin kotiin, jälleen soolona (vaimon matkatessa pojan kanssa autolla), pitemmän kaavan kautta pienempiä teitä navin avulla valikoiden. Valkeakosken suunnalla oli kuitenkin hieraistava silmiä, sillä näköpiiriin sattui pari Rewacon valmistamaa trikeä (melko villin näköisiä laitoksia). Tämän jälkeen reitille osui toistakymmentä kilometriä soraa Sääksmäen suunnalla, josta matka jatkui Hämeenlinnaan tankille. Hämeenlinnasta jatkoin Rengosta pikkuteitä Topenoon ja edelleen Lopelle. Lopelta matka jatkui Pilpalan kautta Karkkilaan ja sieltä edelleen Ikkalan kautta Koisjärvelle tietä 1271 pitkin. Kyseinen tie on muuten erittäin mukava päästellä oikeinpäin kallistettuine mutkineen…suosittelen. Loppumatkan kotiin tulinkin sitten tuttua 1090:stä pitkin.

Summasummarum ja havaintoja: Pitemmän pätkän ajaminen tuntui taas todella mukavalta eikä paikat päässeet pahemmin puutumaan. Olisipa tuota voinut suhata vielä pikkuisen enemmänkin, hehe. Vaikka ”Wee Strom” kuljettaa kahta ihmistä erittäin hyvin niin silti viikonlopun aikana mielessä kypsyi ajatus V-Stromin keulan päivittämisestä. Keula tuntuu olevan tämän pyörän heikoin lenkki…jopa ihan yksinajelussakin ja uusia jäykempiä jousia tuntuisi keula kaipaavan. Asupuolella taasen nahka-asu osoittautui todella hyväksi ja mukavaksi pukineeksi. Kotiuduin ko. asuun siinä määrin, että varmasti harmittaa jos joutuu sään puolesta ajolenkeille tekstiilit pukemaan. Jos jotain pitää vielä mainita niin alkoipa tuossa yksinajellessa itselle vahvistumaan seuraavan pyörän malli ja tyyppi (sitten joskus kun vaihto on ajankohtainen)…pojilla taitaakin olla jo hyvä haju asiasta (uteliaille; vastaus/uumoilu löytyy tältäkin sivustolta yhden kuvan otsikkotekstistä…etsivä löytää, hehe).