Norja 6.7. – 13.7.2007

 

2. Päivä: Tukholma – Lillehammer – Peer Gynt Vegen – Skåbu


Heräilen pitkin yötä unen ollessa varsin levotonta, mutta saan kuitenkin nukuttua riittävästi ennen herätystä. Olin säätänyt herätyksen puoli kuudeksi, sillä aamiainen alkaisi tasan kuudelta. Lompsotellessamme aamiaiselle ihmettelimme paikan hiljaisuutta ja totesimme olevamme hereillä tuntia liian aikaisin. Ilmeisesti olin koomannut jotain säätäessäni kelloa oikeaan aikaan ja palasimme nukkumaan vielä tunniksi. Tiedä sitten, että oliko Ahvenanmaan puhelinverkko koplannut puhelimeni takaisin Suomen aikaan…

Palatessamme aamiaiselle oikeaan aikaan, nautin reippaankokoisen eväsmäärän, jotta nälkä ei ihan heti yllättäisi. Satamaan saapuessamme siirrymme hyvissä ajoin irroittemaan pyöriä kiinnityksistään. Ilolla huomaamme, että tässä laivassa ei tarvitse kärsiä ylikosteasta ja kuumasta ilmasta Silja Linen tapaan, sillä autokannen alareunat ja takapää on avoin, jolloin ilma vastasi likipitäen ulkoilmaa. Kuitenkin meille tulee hoppu ja pääsemme siirtymään ulos melkolailla viimeisten joukossa. Ulkona pysähdymme heti sataman portin takana olevan katsastusaseman pihaan, jossa Jarno suorittaa laivassa aloittamansa pyörän pakkauksen loppuun ja kytkemme PMR:t toimintaan. Toscanaan matkalla oleva pariskunta pysähtyy samaan paikkaan kanssamme ja pukeutuu sadeasuihin havaittavissa olevan tihkusateen vuoksi. Hyvästeltyämme ja heidän jatkaessaan matkaansa, käännämme keulamme kohti Norjaa.

Tukholmassa ollaan sataman porttien ulkopuolella. BMW-pariskunta tekee lähtöä Toscanan suuntaan.

Löydämme reitin ulos Tukholmasta varsin helposti navigaattorin ja Samin letkanvetokyvyn avustuksella. Jatkamme matkaamme puolikosteassa säässä ja saamme jonkin verran sadetta niskaamme. Pidämme matkalla muutaman tauon ja ylitämme Ruotsin ja Norjan välisen rajan klo 14 aikoihin, jolloin pidämme tauon ottaaksemme yhteyden kotijoukkoihin.

Tauko jossain päin Ruotsia osa I Tauko jossain päin Ruotsia osa II Tauko jossain päin Ruotsia osa II 1/2 Norjassa ollaan ! ! !

Norjan puolella ei enää satanut ja pääsemme Lillehammeriin jopa auringon paisteessa. Pidämme tankkaustauon erään hotellin vieressä olevalla huoltoasemalla. Huoltoasemalta avautuu näkymä olympialaisten hyppyrimäkeen, jonka myös ikuistamme. Samalla nautin pientä evästä sillä suoraa tietä ajaessani silmäni alkoivat luppasemaan ilmeisesti alhaisesta verensokerista johtuen. Olo kohenee kummasti ja matka kohti Peer Gynt Vegeniä kohti saattoi alkaa.

Tauko paikallaan Lillehammerissa Näkymä olympiamäkeen

Huoltoasemalta reittimme suuntautuu Lillehammerin sivuitse kulkevalle pikkutielle, joka muuttuu hyvin pian hiekkatieksi. Hiekkatie nousee Lillehammerin ylle ja paikalta avautuu varsin kaunis maisema itse kaupunkiin.

Näkymä rinteestä Lillehammeriin Niin ikään näkymä rinteestä Lillehammeriin ..ja vähän extraa

Kuvien oton jälkeen jatkamme matkaa ja tie muuttuu takaisin asfalttitieksi. Muutaman risteyksen jälkeen tie päättyy stop -merkillä varustettuun t-risteykseen. Teen tiukemman jarrutuksen pudottaakseni vauhdin nollaan ja havaitsen Jarnon tulevan risteykseen myös reippaalla otteella. Käännyttyäni risteyksestä oikealle ja ajettuani parikymmentä metriä eteenpäin, vilkaisen peiliin ja havaitsen Jarnon loikovan Reverensä kanssa risteyksessä pötköllään. Ihmetyksen vallassa pysäytän viereiselle bussipysäkille ja kysyn PMR:n välityksellä, että ”Mitä v****a tapahtui?”. Vastausta ei kuulunut ja olin taas sen verran yllättävästä käänteestä hämilläni, etten oikein osannut tehdä mitään. Sami auttoi Jarnoa nostamaan pyörän pystyyn ja siirryimme samaiselle bussipysäkille ihmettelemään tapahtunutta ja vaurioita.

Jarno raportoi jalkansa pettäneen alta hänen ottaessaan tukea pysähdyksen ajaksi. Risteys viettää hieman oikealle, johon suuntaan Jarno kaatuikin. Sami ripittää Jarnoa isälliseen sävyyn hieman liian reippaasta risteykseen ajamisesta ja myöhäisestä kovasta jarrutuksesta. Ilmeisesti risteyksen ”vietto” oli juuri sen verran suuri, että pyörän painopisteen siirtymä meni Jarnon jalkavoimien ”yli” ja ylpeys sai melkoisen kolauksen tarvikekellon lisäksi. Nimittäin ainoaksi aineelliseksi vaurioksi voidaan merkitä totaalisen päreiksi mennyt 2 euron arvoinen, jarrunestesäiliön päälle kiinnitetty, halppiskello. Jarno antoi itselleen raippaa melkoisesti, mutta matka saattoi kuitenkin jatkua, mikä oli pääasia. Olisi ollut sääli lopettaa reissu pyörävaurioon näin aikaisessa vaiheessa.

Jatkoimme matkaamme kohti Peer Gynt Vegeniä ja jossain vaiheessa Jarno raportoi pyöränsä etupään alkaneen vatkaamaan aiempaa enemmän. Ajo sujuu muuten hyvin, mutta jos irroittaa toisen käden ohjaustangosta, alkaa etupää jo tästäkin vatkaamaan kiihtyvällä tahdilla. Siinäpä ei paljoa käsiä lepuutella. Pysähdymme eräälle bussipysäkille tutkimaan, että josko sittenkin kaatuminen olisi aiheuttanut jotain vauriota pyörälle. Vaurioita ei näy, mutta havaitsemme, että etuvanteesta ei löydy ensimmäistäkään painoa. Arvelimme, että tämä yhdistettynä takalaukun ja matkatavaroiden tuomaan etupään kevenemiseen voisi olla syynä ilmiöön. Päätimme, että voisimme jossain matkan vaiheessa tasapainottaa eturenkaan uudestaan jossain paikallisessa pajassa. Tehdessämme lähtöä paikalta, joku eksynyt norjalainen tulee autolla vastapuolelta samalle pysäkille ja tiedustelee, että pääsisikö kyseistä tietä Osloon. Omaamatta täyttä varmuutta asiasta, opastan hänet jatkamaan matkaa, heh.

Löydämme reitin Peer Gynt Vegenin alkuun, navigaattorin tulkintavirheen aiheuttamasta koukkauksesta huolimatta, varsin helposti. Puomilla pysähdymme ja varmistamme, että reitti on todellakin moottoripyöriltä maksuton ja kierrämme puomin sivukautta jatkaaksemme matkaa. Kyseinen tunturialueen ylittävä hiekkatie muodostuu kahdesta erillisestä (Skei-Gålå ja Fefor-Dalseter) yhteensä 60km pituisesta pätkästä ja kulkee parhaimmillaan jossain n. 1100m:n korkeudessa. Tien kerrotaan innoittaneen Henrik Ibseniä luomaan kuuluisan Peer Gynt -taideteoksensa, joka on kyllä helposti ymmärrettävissä kyseisiä maisemia katsellessa. Onneksi ei satanut, sillä tien pohja on kova, mutta ilmeisesti hyvinkin savipitoinen ja sateella varmasti todella pehmeä. Kuivalla tuota oli oikein mukava ajaa.

Tietulliasema Peer Gynt Vegenille. Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä, allekirjoittanut maisemia ihailemassa Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä Näkymiä Peer Gynt Vegeniltä

Ensimmäisen pätkän loppupuolella pidämme tauon ja keskustelemme tulevan yön majoitustarpeesta ja päätämme ”pitää silmät auki”, navigaattorin avustuksella, mahdollisten paikkojen varalta, sillä ilta oli jo melko pitkällä. Saapuessamme Gålån ”kylään”, joka käsittää lähinnä muutaman majoituslaitoksen, päätämme kysäistä hotellista mökkien hintatietoja. Visiitti oli pikainen, sillä mökki kustantaisi huimat 1600NOK. Päättelimme tästä, että ko. ”kylän” hintataso on liian korkea ja rykäisimme myös toisenkin PGV:n osuuden ennen ponnekkaampaa yöpaikan etsintää.

PGV:n toinen osuus ei yllä maisemallisesti lähellekään ensimmäistä ja on ehkäpä pienoinen pettymys. Lisäksi pätkälle ajettaessa hämäännystä aiheutti tolppien nokissa olevat kyltit, joiden mukaan MP:llä liikkuvien pitäisi maksaa 10NOK tien käytöstä. Maksukopin seinältä löytyi kuitenkin oikea ja ajantasainen tieto, että tämäkin pätkä olisi maksuton kuten pitikin.

Tien päättymisen jälkeen tutkimme uudemman kerran navigaattorini tarjoamia majoitusvaihtoehtoja ja suunnistimme Skåbuhun, josta olisi lyhyt siirtymä aamulla Jotunheimvegenille, joka on myöskin tunturialueen ylittävä 45km:n pituinen hiekkatie. Skåbusta löysimme navigaattorin ehdottaman (POI-pisteiden lataaminen Zumoon kannattaa siis) pienen siistin talon pihapiirissä toimivan camping-alueen, josta saimme ”paritalon puolikkaan” hintaan 300NOK + 25NOK/hlö. Omistaja kyseli niitä näitä ja toivotteli hyvät yöt melko pikaisesti, sillä kello oli saapuessamme jo n. 21:30. Huoneen hintaan kuului myös suihku, joka sijaitsi pihapiirissä olevassa rakennuksessa. Tämä tulikin testattua ennen nukkumaanmenoa niin suihkun kuin alusvaatteiden pesun merkeissä.

Yöpymispaikka löydetty, kohta voi laittaa pään tyynyyn... ..eli tuonne Näköalaa suoraan huoneiston edestä

Ajoa kertyi päivälle suurinpiirtein 720km, mikä ei ollut yhtään hullumpi saavutus.

« Edellinen päiväSeuraava päivä »

Login