Aihearkisto: BJJ ja muut kamppailut

Brazilian Jiu Jitsu- ja muut kamppailuaiheiset artikkelit

Kouriin tuntuvaa kuntoilua

Allekirjoittanut on jälleen monen vuoden tauon jälkeen hurahtanut ”lajikuvioihin” ja aloittanut loppukesästä BJJ- eli Brazilian Jiu Jitsu-harrastuksen. Kyseinen laji keskittyy lähes täysin matossa käytävään kamppailuun ja pyrkii lopettamaan ”kähinän” lukkoon tai kuristukseen. Itselleni tämä on täysin uusi aluevaltaus, vaikka n. 10-vuotiaana suoritettu keltainen vyö kolmine natsoineen Judossa läheltä liippaakin. Muuta lajihistoriaa löytyy ns. pysty- ja kontaktipuolelta useammankin vuoden ajalta, mutta niistäkin treeneistä on vierähtänyt jo parisenkymmentä vuotta.

Ikämittarin lähentyessä huolestuttavasti neljänkympin rajapyykkiä, ei enää jaksa motivoitua hanskat kädessä, ja/tai kuvitteellisen vastustajan kanssa, heilumiseen, joten konkreettisen fyysinen laji oli varsin luonteva valinta jo kuntoilumielessäkin. Eipä nuo salibandyn tuhoamat nilkat enää potkimista kestäisikään. Pystyottelua tuli treenattua sen verran monta vuotta, että lyöntihommelit ovat tarvittaessa riittävän hyvin hallussa ”Matti Meikäläiselle” vielä tänä päivänäkin. Yksi selkeä vaikutin lajivalinnalle oli myös BJJ-harjoitusten rennonletkeä ilmapiiri ilman jäykistelyä ja lajin vyöarvojen toisarvoisuus, kaikkien treenatessa tismalleen samoja tekniikoita jo alusta lähtien. Tokihan vyöarvot kertovat jotain kantajansa osaamisen tasosta ja siinä mielessä herättää tiettyä kunnioitusta.

Kehittyminen BJJ:ssä on työn ja tuskan takana. Laji vaatii paitsi hyvää kuntoa niin myös opetettujen tekniikoiden omaksumista, jolloin painoerot ottelijoiden välillä eivät enää ole merkittävässä roolissa. Itse olen kokenut tämän omakohtaisesti useampaankin otteeseen alle 80-kiloisen kaverin viedessä, aloittaessa 94kg:n painoista, allekirjoittanutta lukosta ja kuristuksesta toiseen. Nyttemmin pari läskikiloa on jo karissut hikiselle tatamille, mutta viemisen suhteen ei juurikaan edistystä ole tapahtunut. Tai no sillä erolla, että nyt ehtii jo hieman ennen lukon napsahtamista paikoilleen tajuamaan pelin olevan kohta menetetty. Oppia ikä kaikki ja tiedä vaikka ensi vuonna tulisi käytyä muutamissa salikisoissa kokeilemassa omaa tasoaan muihin valkovöisiin nähden…huu nous.