Avainsana-arkisto: AutoCom

Kypärän muokkausta…ARGH!

Kun johonkin tottuu niin vaikea on ilmankaan olla. Eli annoin lopulta itselleni periksi ja koplasin uutukaiseen ”Marsuuni” Autocomin kypäräsetin kiinni. Koska halusin setin istuvan kypärässä mahdollisimman huomaamattomasti, niin asennus muodostui yhtä tuskaiseksi kuin aikaisemmillakin kerroilla. Stryrokseja oli muokattava jonkin verran, jotta kuulokkeille sai muotoiltua riittävän syvät upotukset ja piilotettua lopulta verhouskankaan alle. Muutaman tunnin ähräämisen jälkeen ainoastaan kypärän takareunasta (ainoa luonteva paikka ulostulolle kypärän verhousratkaisuista johtuen) roikkuva johto ja suun eteen tuleva mikki paljastaa kypärän sisältävän ko. setin, joten asennusta voi pitää varsin onnistuneena. Taas tuli luvattua itselle ettei koskaan enää…niinpä niin kunnes taas…

Samaan syssyyn päätin tehdä jotain kypärän sisällä pyörivälle ”tuulelle”, joka aiheuttaa paitsi meteliä niin kuivaa silmät melko tehokkaasti. Shoei kauppaa omiin kypäriinsä Whisper Strip Kit -nimistä lisävarustetta, joka käsittää kaksi osaa; kauluksen ja leukasuojan. Netistä pongatun perusteella kansa on menestyksekkäästi käyttänyt settiä myös muun merkkisissä kypärissä, joten päätin ottaa riskin ja sovittaa saman setin Marushiniin Autocomin asennuksen yhteydessä. Marushinissa suurin ongelma on siis tuo avoimen leukaosan alta silmille nouseva ilmavirta, joten päätin tässä vaiheessa hyödyntää vain tuon leukaosan. Kun saan ratkaistua kauluriosalle Autocomin piuhan läpivientiongelman niin todennäköisesti sovittelen paikalleen myös itse kaulurinkin. Tuon leukaosan olisi voinut ostaa irrallaankin, mutta kun koko setin hinta (25eur) ei päätä huimannut niin otin molemmat kerralla. Whisper-kitin molemmat osat työntyvät Marushinissa kypärän reunanauhan alle samalla tavalla kuin poskipalojenkin kiinnikkeet (varsinkin jos tuon kaulurin asentaa ”väärinpäin”), mutta toki vain melkoisen ähräämisen jälkeen. Tuossa leukaosassa on hieman erilainen kiinnitys (ei saman tyyppistä ylimääräistä reunaa, joka pitäisi osan kunnolla reunanauhan alla) verrattuna kauluriin, joten se saattaa hieman herkemmin nousta pois. Pitänee keksiä jotain pientä varmistusta asialle kunhan saan testailtua vähän enemmän.

Autocomin virittelyä

Kommentoidaanpa vähän, että miten hommat ovat viime päivinä edenneet:

Autocomin kanssa tulikin taisteltua vähän pidempään, sillä kuskin ja matkustajan piuhojen järkevä reitittäminen ottikin aikaa oletettua enemmän. Virran Autocomille päädyin, kielloista/suosituksista huolimatta, ottamaan rekisterikilven valosta (samaa piiriä kuin takavalokin). On nimittäin sillees, että Autocomin yms. prosyyreissä ”kielletään” virranotto takavalosta jos pyörä on varustettu ABS-jarruin (tai ainakin pitäisi pyytää lisäohjeita jälleenmyyjältä). Tutkin piirikaaviota, mielestäni melko tarkkaan, enkä keksinyt ensimmäistäkään syytä miksi näin ei saisi VFR:n kohdalla tehdä. Beemerit on sitten asia erikseen, joissa on tai voi olla varoitustoiminto takanatuleville. VFR:ssä ei tämmöisiä ole ja ABS:t on kuitenkin omien sulakkeidensa takana, jolloin esim AutoComin vikaantuessa palaa vain valojen sulake ja ABS:t säilyttävät toimintakuntonsa. Ok, periaatteessa nyt ABS:n modulaattorin aktivoituessa voi tulla ikäviä häiriöitä ”korviin, mutta se jää nähtäväksi. Toinen vaihtoehto olisi ollut ottaa ottaa virrat takajarruvalokytkimeltä (luonnollisestikaan ei siltä väärältä puolelta, hehe), jolloin samassa piirissä olisi mm. vilkkurele, töötti ja muistaakseni vielä flektikin.

Pikaisen testin perusteella kaikki toimii niin kuin pitääkin, mutta testi jäi vähän vajaaksi akun ollessa niin tyhjä ettei VFR lähtenyt käyntiin. Akku lataukseen ja huomenna tutkitaan mahdollisia häiriötä pyörän käydessä. Jos homma ei pelitä tyydyttävällä tavalla niin muutetaan kytkentää.

Tänään sain myös, muun puuhastelun ohessa, korjattua kypäräsetin johdon, jonka ulkokuori oli poikki ja kaikki rasitus kohdistui suoraan sisällä kulkeviin johtimiin. Korjasin asian käyttämällä ”liimasukkaa” parina kerroksena, joten nyt on varmaa se, että johto hajoaa jatkossa jostain muualta kuin tuosta kohdasta. Samalla vuolin kypärästä parit särmät, jotka olivat aiheuttaneet johdon kuoren rikkoutumisen, pois.

[edit] Testiajo sujui hyvin eikä suurempia häiriöitä ”linjoille” ilmaantunut, joten asennus saa jäädä tuollaiseksi kuin se nyt tällä hetkellä on. Autocomin oma väki on ottanut virrat takajarruvalokytkimeltä, jonne omanikin muutan jos asennus ei syystä tai toisesta enää miellytäkään.

Pitkästä aikaa johtotehtävissä

Katteen korjauksen yhteydessä sain aikaiseksi viritellä Zumon ja AutoComin piuhoja paikoilleen.

AutoComille järkevän paikan löytyminen aiheutti alkuun harmaita hiuksia ja päädyin lopulta käyttämään penkin alla kulkevan runkopalkin alapintaa (johon Autocomin yksikkö kiinnittyy ylösalaisin tarranauhalla ja on kätevästi irroitettavissa). Ikävää tässä sijoituksessa on se, että ennestäänkin pieni kuljetustila penkin alla pienenee johtoviidakon ansiosta entisestään. Zumon ääni- ja virtajohdon sain kulkemaan parhaiten jarruputkea pitkin pyörän takaosaan akulle ja AutoComille. Tällä kertaa Zumon mukana tulleen äänijohdon pituus riitti eikä V-Stromissa ollutta suhteellisen karua tarvikepiuhaa tarvinnut käyttää, tosin orggisjohtoon ei jäänyt yhtään ylimääräistä eli sanoisin mitoitusta sangen täydelliseksi. Virtajohdot on molemmista vielä kytkemättä, mutta tuskin tuossa enää kauaa nokka tuhisee. Zumo kytketään sulakkeen kautta suoraan akulle ilman relevirityksiä entiseen ja hyväksi havaittuun tapaan. AutoCom tullee ottamaan virtansa takavalon (huom! ei jarruvalon) johtimesta…ellen muuta keksi (lue: inspiroidu rakentamaan erillistä rele-hässäkkää).

Se siitä ja sen kestävyydestä

Ajokausi on paketissa eli tämän kauden ajot on ajettu. Ajoa kertyi tälle vuodelle yhteensä 15000km, joista 11tkm V-Stromilla ja 4tkm VFR:llä…eli loppupeleissä aika mukavasti.

Vifferi on nyt pesty ja seuraavaksi ohjelmassa on öljyn ja -suodattimen vaihto. Sitten vain akku irti ja laturin perään. Öljyjen vaihdon jälkeen on syytä ottaa vaurioitunut vilkun kannake työn alle laittaa tämä kondikseen. Samalla kun katteet ovat pois, pitää asennella Zumon tarvitsemat piuhat paikoilleen ja yritettävä löytää Autocomille paikka jostain (melko haasteellinen homma). Zumo tullee näillä näkymin RAM Mountin osilla ohjauskolmioon kiinni. Autocomin olen puolestaan ajatellut laittaa penkin alle, mutta tilaa ei ole juuri ollenkaan ja kaiken kukkuraksi tuo paikka imee vettä itseensä melkoisesti, joten jotain on keksittävä.

Ensi kesän suunnitelmatkin ovat jo ”työn alla” ja tämän hetken kaavailujen mukaan alpit kutsuvat. Ajatuksena on, ajansäästämiseksi, lentää suoraan pelipaikalle ja ottaa vuokrapyörä alle, mutta tästäkin lisää kun olen saanut konkreettista aikaan.

Gavonaattoli™-asennusta ja ”Connecting People”

Joskus asioiden loppuunsaattaminen saattaapi hieman venähtää. Näin pääsi käymään Zumo-asennukseni kanssa, jonka olin kyllä aloittanut jo menneen viikon alkupuoliskolla. Vasta tänään sain tehtyä asiat loppuun ja systeemi on nyt käyttövalmis. Navigaattorin ääniohjaukset ja MP3:set tulevat nyt suoraan kypärään Autocomin kautta. Samalla Autocomin perään laitettiin johto Cobran PMR:ää varten. Eli sekin valmius on nyt olemassa.

Zumon telineeksi hankin Suzukin OEM-tuotteen (85€), joka on tarkoitettu Garminin 2610:lle, mutta toimii myös Zumonkin kanssa. Tosin itse Zumon pohjatelineen kiinnitysreiät pitää porata uusiksi, mikä ei kummoinen homma ole. Suzukin omassa (lue: SW-Motech) telineessä on se loistava puoli, että se asennetaan samoihin reikiin kuin pleksin kiinnikekin. Tällöin navigaattori sijoittuu erittäin hyvään paikkaan suoraan mittariston yläpuolelle. Mekaaninen asennus meni ns. putkeen, mutta ääni- ja virtapuolella tulikin vastaan pieniä hidasteita. Ilmeni, että Zumon mukana tullut audio-piuha oli metrin verran liian lyhyt ja jouduin hankkimaan tilalle suhteellisen järeän piuhan (mikälie kullatuilla liittimillä varustettu ”hifi-johto”). En nimittäin löytynyt muuta 2,5m pitkää 3,5mm:n urosliittimillä varustettua johtoa. Sääli sinällään, sillä Zumon oma piuha olisi ollut hyvä sen vuoksi, että sen liitin on kulmamallia ja olisi lähtenyt telineestä suoraan taaksepäin. Nyt, suoran liittimen vuoksi, johto joutuu tekemään lenkin kulkeakseen virtajohdon kanssa samasta paikasta pyörän takaosaan. Yksi asia mitä en ymmärrä on Garminin, moottoripyörään tarkoitetun, virtajohdon heppoisuus, sillä kyseisen johdon johtimien paksuus on valehtelematta n. 0,4 tai 0,5 neliöistä tai jopa ohuempaakin, laita noihin nyt sitten liittimiä tms. Ironisesti valmistaja on laittanut asennusosiensa mukaan 1,5 neliön johtimelle tarkoitetut liittimet. Hieman paksumpi johdin olisi ollut huomattavasti parempaa kestonsa ja muiden ominaisuuksiensa puolesta. Asennus on nyt kuitenkin tehty viimeisen päälle ja homma toimii. Nyt kelpaa kesällä etsiä mutkapätkiä navin avulla tai vaikkapa ajaa auringonlaskuun hempeä balladi korvissa soiden.

Etukate poistettuna Telineen asennus pleksin säätökiinnikkeeseen Teline paikoillaan…huomaa järeä audiojohto ja ruma lenkki Zumo mittariston ylapuolella aika optimaalisessa paikassa suoraan nakokentassa Alkaa pikkuhiljaa olemaan penkin alla täyttä. Aluskotelosta löytyy 12V:n pistoke, Autocom ja tarvittaessa GSM latureineen sekä PMR

Oman pyörän asennuksien jälkeen siirryimme Jarnon Reveren kimppuun ja asensimme pyörään Autocomin kypäräpuhelinjärjestelmän, jotta yhteydenpito PMR:llä pyörästä pyörään onnistuisi kesän reissuilla. Samalla yritimme asentaa myös keskitukea, mutta totesimme sen mahdottomaksi ilman pakoputken irroittamista. Kun meiltä puuttuivat tarvittavat tiivisteet, päätimme jättää asennuksen Bikeworldin tehtäväksi.

Testasimme Autocomin asennuksen jälkeen PMR:n toimintaa järjestelmässä ja voipi olla, että menee vielä tangentin ostamiseksi, sillä PMR:n omaa VOXia käytettäessä linja tuppaa jäämään auki melko pitkäksi aikaa. Eli mitään kovin jouhevaa keskustelua ei voi odotusaikojen vuoksi käydä (odotettava, että toinen PMR lopettaa lähettämisen). Tosin internetistä luetun perusteella alikanava-toiminnon (ns. salaus tms.) disabloiminen voi auttaa viiveen pienemiseen yllättävän paljon. Siirrymme siis käyttämään jotain kahdeksasta pääkanavasta (käytännössä kanavat 2-7), joka tuskin aiheuttaa mitään ongelmia. Lisäksi Roger-toiminto on aktivoitava, jotta tietäisi milloin vastapuolen puhelin on vapauttanut linjan. Parhaaseen tulokseen päästäisiin luonnollisesti käyttämällä erillistä tangenttia, mutta 65€:n hinta per tangentti tuntuu melko kalliilta investoinnilta jos VOX:lla pärjäisi edes jotenkuten.

Kenraaliharjoitus

Viikonloppuna lastasimme Jarnon kanssa V-Stromin täyteen reissuvarustukseen ja lähdimme Samin kanssa käväisemään appivanhempieni mökillä Tampereen seudulla. Tarkoituksena oli testata pyörän käyttäytymistä täydessä varustuksessa sekä majoittumisvälineiden kunto Norjan reissua varten.

Matka starttasi sateisena, joten lähdimme liikkeelle sadeasuihin varustautuneina. Varsinaisesti ajoasumme olisivat matkan aikana tulleesta sateesta selviytyneet, mutta tulipahan testattua nuokin. Lisäksi matkalla testasimme matkustajana olevan Jarnon kanssa pyörään asentamani Autocomin Active Plus Intercom-järjestelmän (kypäräpuhelinjärjestelmä kuskin ja matkustajan välisen yhteyden pitämiseksi ajon aikana). Järjestelmä toimi loistavasti, vaikkakin alkuun tuntui omituiselta turinoida mopoilun ohessa, eikä minkäänlaisia häiriöitä tai ylimääräisiä kohinoita ilmaantunut…tosin VOX:a joutunemme vielä hieman hienosäätämään. Säätämisen tarpeessa ovat myös ajovalot sillä täysi lasti päällä tulee valaistua lähinnä puunlatvoja, varsinkin pitkillä valoilla. Valitettavasti vain päiväsaikaan säätäminen on luonnollisista syistä vähän hankalahkoa, mutta onnistunee kyllä.

Matka sujui varsin mallikkaasti, vaikkakin pientä jälkipuintia aiheutti eräs Haaviston suunnalla ollut risteys, jonka etuajo-oikeudet eivät ihan täysin meille avautuneet. Illan hämärtyessä ja pienessä vesisateessa eräs rusakko tarjoili Västilän kohdalla pientä shokkihoitoa allekirjoittaneelle (Jarno ehtinyt koko öttiäistä edes näkemään, hehe). Ristihuuli päätti kirmata puseikosta ”munaravia” suoraan alle kun olimme päässeet kohdalle. Vältyimme melkoisella tuurilla osumalta sillä ehdin vain hieman hipaisemaan etujarrua…jokatapauksessa lähellä oli. Rusakko päätti aiheuttaa harmia myös takanamme tulleelle Samille sillä otus jäi siksakkaamaan tien reunojen välillä ennenkuin hävisi takaisin pusikkojen suojiin. Sami joutui liki pysähtymään odotellessaan rusakon suunnan valintaa.

P1000101.jpg P1000103.jpg

Perille päästyämme nautiskelimme grillin antimista sillä päivällä etukäteen mökille matkannut vaimoni oli pitänyt tulta yllä ja valmistanut seikkailijoille hieman hiukopalaa. Tovin lepuuttelun jälkeen kasasimme teltat yönpimeydessä ja siirryimme nauttimaan saunan lämmöstä, jossa kävimme intensiivisesti lävitse päiväntapahtumia sekä spekuloitiin tulevaa reissua. Saunan jälkeen olikin erittäin mukava köllähtää telttaan yöpuulle kosken kohinan saattelemana. Yöllä satoi varsin reippaasti, joten teltan vedenpitokykykin tuli todettua. Pahimmassa tapauksessa olisi ollut ikävämpi matkustaa Norjaan asti ja huomata teltan vuotavan kuin seula, joten sade tuli kuin tilauksesta.

P1000107.jpg P1000113.jpg P1000109.jpg

Kaikki toimi niinkuin pitääkin, joten hyvältä näyttää. Enää uudet renkaat alle ja osa kamppeista pesukoneen kautta niin varsinainen matka voikin alkaa.

Samin kokemukset samaiselta reissulta voitte lukaista täältä. Tässä artikkelissa ylhäällä olevat kuvat ovat Samin ottamia (löytyvät myös hänen sivustoltaan) ja tuossa allaolevat kuvat paluureissulta ovat omia räpsäisyjäni.

tauolla1.jpg tauolla2.jpg tauolla3.jpg