Avainsana-arkisto: Motonet

Silkkiä ilman luoteja

Aloitettuani ”motoristiuran” puoli vuosikymmentä sitten, ostin summamutikassa eräästä mp-tarvikeliikkeestä kasan Louis:n kypärähuppuja välttyäkseni kypärän sisäosien pesulta, sillä onhan helpompaa pestä huppu kuin em. sisäosat, varsinkin pidemmillä reissuilla. Mukaan tarttui tuolloin paitsi silkkisiä (100%) niin myös puuvillaisia huppuja.

Käytännössä kaikki puuvillaiset huput ovat jääneet suhteellisen käyttämättöminä kaapin perukoille makaamaan, sillä mikään ei voi olla ärsyttävämpää kuin joka suuntaan virahtanut huppu, joka kaiken kukkuraksi ruttaantuu kypärää puettaessa pehmusteiden ja pään väliin. Puhumattakaan siitä ettei läpimäräksi hiestynyt puuvillainen huppu tunnu hellepäivänä kovinkaan mukavalta. Niinpä nuo alkuaikoina ostetut Louis:n silkkihuput ovat olleet aktiivikäytössä pakollisia pesutaukoja lukuunottamatta.

Nuo vanhat ja edelleenkin erinomaisessa kunnossa olevat huput ovat ns. ”One Size Fits All”-mitoituksella istuen päähän todella napakasti ja tuntuen käytössä mukavilta ja hengittäviltä. Olen vuosien varrella, aina kun on kohdalle sattunut, koittanut etsiskellä vastaavia huppuja, mutta huonolla menestyksellä harhaostoksiakin tehden. Nimittäin nuo vanhat silkkihuput ovat osoittautuneet myös vaimon suosikeiksi ja ovatkin olleet välillä ns. kortilla. Äkkiseltään ajateltuna kannattaisi tilata uudet suoraan Louisilta, mutta pelkona on, että vuosien vieriessä malli on vaihtunut, jolloin käsissä olisi taas läjä harhaostoksia.

Pari päivää sitten kävin paikallisessa Motonetissä ostoksilla ja silmiini osui heidän myymänsä silkkiset kypärähuput, joihin olinkin jo aikaisemmin tutustunut…harhaostoksen muodossa. Nyt silmiini pisti seikka, että sekaan samalle koodille oli ilmaantunut uudennäköisiä ja -värisiä paketteja. Pikainen tutkailu paljasti, että nämä uudet punapakettiset huput näyttivät ja tuntuivat hyvinkin samalta kuin puoli vuosikymmentä sitten hankkimani Louis:n huput. Eikun kyytiin, kassalle ja ulos 5,90€ köyhempänä. Vertailu ja sovitus kotona osoitti, että kyseinen huppu on mitoitukseltaan miltei prikulleen sama kuin vanhassa, ainoastaan silkkikangas on hieman ohuempaa (mikä ei ole ollenkaan huono asia). Mitoitus on sikäli nafti etten suosittele näitä ”One Size Fits All”-huppuja L-koon ja tätä suurempia kypäriä käyttäville henkilöille. Jokatapauksessa itse pitää käydä hakemassa muutama huppu lisää.

Reppuostoksilla Sulo Vilenin hengessä

Uuden kameran oston jälkeen totesin vanhan filmi-järkkärini olkalaukun olevan vain tilapäinen ratkaisu D60:n roudaamiseen. Melko pian oli selvää, että vain reppumallinen ratkaisu tulisi kysymykseen. Itseasiassa, olenkin jo aikaa sitten löytänyt ”juuri-sen-oikean” moottoripyöräilykäyttöäkin silmälläpitäen, mutta ongelmana on tuotteen julmettu hinta.

Tarve repulle oli kuitenkin akuutti, joten päätin hankkia tässä vaiheessa jonkin mahdollisimman halvan, mutta suhteellisen käytännöllisen repun, jolla tulisin toimeen toistaiseksi. Pisimpään mietin Clas Ohlsoniltakin löytyvää 47 euron hintaista Lowepron Fastback 100:sta, mutta totesin laiteosan aivan liian pieneksi. Reppu olisi ollut kyllä taattua Lowepro-laatua. Lopulta löysin sattuman kautta Motonetin listoilta maininnan kameraselkärepusta, jolla ei olisi hintaa kuin hieman alle 33 euroa. Sisäinen Sulo Vilen heräsi ja päätin poiketa tuota ihmettelemään.

Ulkomitoiltaan pienehkö reppu osoittautui hintaansa nähden yllättävän asialliseksi, joten ostopäätös oli helppo rumuudesta huolimatta. Reppu ei luonnollisestikaan yllä Lowepron tai Tamracin laatutasolle…ei puhettakaan, mutta mukana on kuitenkin integroitu sadesuoja (repun alla erillisessä lokerossa) ja säädettävä sisäosa, jossa tilaa useammallekin ”lasille”. Tripodikin kulkee mukana hyvin…nimittäin kädessä, sillä repussa ei paikkaa sille ole (kompromissi käytännöllisyyden suhteen tuli siis tehtyä). Monopodin saa kyllä osittain repun kyljessä olevaan taskuun tungettua siten, että pysyy matkassa.

Motonetin tuliaisia

Olen jo jonkin aikaa miettinyt momenttiavaimen hankintaa. Avaimen ei tarvitsisi olla ammattilaisen tasoa, varsinkaan hintansa osalta, vaan ”harrastelijan” mallikin kävisi. Ongelmana näissä halvimmissa ~40-60€:n momenttiavaimissa on päin prinkkalaa olevat kalibroinnit ja/tai muuttuvat momenttiarvot jumituksineen. Kuitenkin tänään Motonetissä käydessäni investoin 36€ 7-105Nm:n alueen kattavaan momenttiavaimeen, joka ei näyttänyt ihan niin kyläsepän tekeleeltä kuin jotkin muut tarjokkaat.

momenttiavain.jpg

Ensitöikseni kiikutin avaimen työpaikallani kalibrointilaitteen ääreen avaimen tarkkuuden toteamiseksi. Hyvä, että tein näin sillä avaimen kalibrointi oli aivan totaalisen metsikössä; Säädin avaimesta asteikon 20Nm:n kohdalle ja tyrmistys oli suuri kun kalibrointimittalaitteisto ilmoitti lukemaksi yli 50Nm! Linja piti koko avaimen asteikon, 77Nm:n kohdalla mentiin jo pitkälti yli sadan….se siitä +/-4%:sta mikä seisoo avaimen dokumenteissa, hehe. Avaimen kalibrointi on varsin helppoa ja tapahtuu momenttiavaimen kyljessä olevaa ruuvia kääntämällä suuntaan tai toiseen riippuen heitosta. Onnistuin pääsemään säädöissä riittävän hyvään tarkkuuteen (4% tai parempi) eli vasta nyt avainta kehtaa käyttää tarkoitukseensa. Samalla kalibrointia tehdessä/testatessa tuli opiskeltua momenttiavaimen oikeaoppista käyttöä…reuhtomalla ei saa kuin sutta aikaiseksi. Homman ”gluu” on rauhallinen tasainen veto kunnes naksahtaa, siihen stop ja välitön varren vapauttaminen.

Pitääpä ottaa tavaksi tuon avaimen kalibrointi tasaisin väliajoin. Onneksi tosiaankin työpaikalta löytyy tarvittavat laitteet kalibrointia varten, itseasiassa testerit tullaan kuulemma uusimaan lähiaikoina, joten testi- ja säätötarkkuus sen kuin paranee. Eri asia on sitten, että miten tuossa avaimessa säädöt pysyvät kohdillaan. Tästä keisistä tuli kuitenkin opittua, että momenttiavaimet kannattaa aina kalibroida ennen käyttöönottoa. Tässä suhteessa kalliimman luokan avaimet tuskin tekevät poikkeusta.